Sukuseura Viljakainen juhli ja julkaisi suuren sukukirjan

Sukuseura Viljakainen ry on julkaissut heinäkuun lopussa ensimmäisen sukukirjansa seuran 20-vuotisjuhlassa Mikkelissä. Kirjassa Viljakaisten suku on kaksi osaa ja yli 1700 sivua. Viljakainen on lähes kuusisataa vuotta vanha suku, jossa on 18 sukuhaaraa. Kirjan henkilöhakemistossa on 27 000 nimeä ja siinä on 44 sukutarinaa ja peräti 580 valokuvaa. Sukukirjan tekeminen alkoi jo vuonna 2008.

• Kahdeksan vuoden suururakka on nyt valmis. Tuloksena on 1776 -sivuinen, kaksiosainen sukukirja. DNA-tutkimusten perusteella suvussa on keskiajalta asti ollut olemassa erillisiä sukuhaaroja, joista suurimmat ovat olleet Viljakaisia vähintään 1700-luvun alusta alkaen, osa jo 1500-1600-luvun taitteesta. Kirjassa ovat lähes kaikki nykyiset Viljakaiset ja heidän esi-isänsä, toteaa kirjan tekijä, sukututkija Ahti Kopperi Savo-Karjalan Sukututkimustoimistosta.

Viljakainen on vanha eteläsavolainen suku ja sukunimi

Viljakaisia on Suomessa 1386, omaa sukua Viljakaisia 511, yhteensä 1897. Suku on asettunut Savoon jo keskiajalla, lähes 600 vuotta sitten.

• Noin 90 % suvusta on savolaista alkuperää, ja se onkin selkeästi eteläsavolainen. Suvun asuinalueita on 1900-luvulle saakka ollut Suomessa kaikkiaan yksitoista. Etelä-Savossa niitä ovat Joroinen, Rantasalmi, Mikkeli, Haukivuori, Ristiina-Sulkava ja Mäntyharju, kertoo Kopperi.

Lisäksi Viljakaiset ovat asuneet seuraavilla alueilla: Taipalsaari, Viipuri, Peräseinäjoki, Nastola ja Nummi-Kiikala. Suurimmat sukuhaarat ovat Joroisissa, Mikkelissä, Haukivuorella ja Ristiina-Sulkavalla.

Viljakainen on ollut suvun nimi jo 1500-luvun asiakirjoista alkaen, siis yli 500 vuotta. Kirjoitusasu on hieman vaihdellut kirkonmiesten taitojen mukaan, kuten Wiljakain, Viliakain ja Wiliackaen. Menneiden vuosisatojen etunimet ovat kirkonkirjoissa ruotsinkielisiä, mutta kaikki sukukirjan nimet on suomalaistettu 1900-luvun vaiheilla vallinneeseen asuun. Näin vaikkapa Anders on Antti, Pehr on Pekka, Påhl Paavo ja Kristoffer Risto.

• Tutkimuksessa on seurattu suvun naisten jälkeläisiä vähintään kaksi sukupolvea. Siksi sukukirjasta löytyy paljon edustajia myös muista eteläsavolaisista suursuvuista, joista suurimmat ovat Hämäläiset, Häkkiset ja Hokkaset, selvittää Kopperi.

Sukutarinoita ja eri alojen vaikuttajia

Kirjan sivuilta löytyy monien sukuhaarojen tarinoita ja artikkeleita suvun vaikuttajista.

• Tällaisia olivat vaikkapa Aamulehden päätoimittaja ja valtiopäivämies Kaarlo Wiljakainen, maailman toiseksi paras keihäänheittäjä Toivo Elo ja Länsi-Savo -lehden päätoimittaja Taavi Viljakainen, kertoo sukututkija Kopperi.

Viljakaiset ovat myös aikojen saatossa muuttaneet nimensä. Uusia nimiä ovat olleet muiden muassa: Willbad, Villig, Forss, Vild, Jung, Viljander, Vinberg, Elo, Vainio, Siimes, Vilja ja Vileen.

Sukuseura täytti 20 vuotta

Mikkelin kaksipäiväinen sukutapaaminen oli samalla Sukuseura Viljakainen ry:n 20-vuotisjuhla. Seuran jäsenmäärä on 400, ja puheenjohtajana toimii maanviljelijä Pekka Viljakainen Joroisista.

• Sukukirjamme on ollut tärkein hankkeemme, sillä onhan sukuseuratoiminnan keskeinen tehtävä suvun juurien tutkiminen. Tietysti toinen suuri asia on sukulaisten tapaaminen ja suvun yhteishengen lujittaminen. Voimme olla iloisia ja ylpeitä vanhasta eteläsavolaisesta suvustamme, sanoo puheenjohtaja Viljakainen.

Hänen mukaansa sukukirja uusitaan vasta yhden sukupolven eli 20-25 vuoden kuluttua. Silloin voi olla kova haaste saada kirja päivitetyksi:

• Tämä nyt julkaistu sukukirja voi olla viimeisiä lajissaan. Sukututkimukseen tarvittavat virkatodistukset ja muut tutkimukset on nimittäin hinnoiteltu niin kalliiksi, ettei suvuilla tule olemaan niihin varaa, arvelee Viljakainen.

Viljakaiset pitivät kokouksensa 30.-31.7. Mikkelin Paukkulassa. Ensimmäisen päivän ohjelmaan kuului opastettu kiertoajelu, jonka kohteina olivat mm. Päämajamuseo, Viestikeskus Lokki ja Kenkävero. Sääntömääräisen kokouksen jälkeen oli päivällinen ja teatteriesitys Mielensäpahoittaja, jota esitti Risto Kopperi.

Toinen päivä aloitettiin seppeleenlaskulla Mikkelin Pitäjänkirkon sankariristille, mitä seurasi juhlahartaus Lähemäen seurakuntasalissa. Lipunnoston jälkeen pidettiin sukujuhla, jossa juontajana oli seuran varapuheenjohtaja, psykologi Seppo Viljakainen Joroisista. Savolaisten laulun jälkeen lausui seuran puheenjohtaja, maanviljelijä Pekka Viljakainen avaussanat. Musiikkiesityksistä vastasivat Anastasia Injushina (piano) ja Antti-Pekka Viljakainen (laulu). Juhlapuheen piti oikeustieteen kandidaatti Kirsti Viljakainen Helsingistä. Sukujuhlan lopuksi julkaistiin sukukirja Viljakaisten suku I-II, jonka esitteli sukukirjan tekijä, sukututkija Ahti Kopperi.