VILJAKAISILLE 1500 -SIVUINEN SUKUKIRJA
Sukuseura Viljakainen saa lähivuosina oman sukukirjan, josta tulee peräti 1500 sivun paksuinen tietojätti. Mittavaa kirjaprojektia käsiteltiin seuran sukupäivillä viime lauantaina Rantasalmella. Tapaamiseen osallistui lähes 100 seuran jäsentä. Ohjelmassa oli myös sääntömääräinen vuosikokous juhlapuheineen ja vapaamuotoista yhdessäoloa. Sukupäiviä isännöivät Pertti ja Ritva Viljakainen Tuusmäestä. Vuonna 2011 Viljakaiset kokoontuvat Helsingissä.
Sukuseuran puheenjohtaja Pekka Viljakainen oli avauspuheessaan tyytyväinen Rantasalmen kokouksen osallistujamäärään. Hän suhtautui myös luottavaisesti jäsenmäärän kasvuun ja sukukirjaprojektiin. Myös kokousten henki on vuosi vuodelta muuttunut vapautuneemmaksi, kun on opittu tuntemaan uusia sukulaisia. Sääntömääräinen kokous sujui joutuisasti pykälien mukaan Kirsti Viljakaisen johtaessa puhetta.
Savon vanhimpia sukuja
Jarmo Viljakainen keskittyi juhlapuheessaan sukuhengen kohottamiseen. Suku on yksi Savon vanhimmista ja samoin sen sukunimi.
- Sukunimemme syntyi jo yli 600 vuotta sitten, paljon aikaisemmin kuin laki määräsi Suomen aatelisille sukunimipakon. Olimme ensimmäisiä suomalaisia sukuja, joilla oli jo varhain oma nimi, kertoi Viljakainen.
Tutkijat kytkevät nimen hyvin vanhaan asiakirjaan, Novgorodin tuohikirjeeseen, jossa jo 1300-1400-luvun taitteessa on mainittu henkilöt nimeltä Vel´jut (Viljakas) ja Vel´jakaz (Viljakas). Viljakaisia on asunut vuosisatoja erityisesti Savossa, vaikka myös muualla maassa. Viljakainen oli 1500-luvulla yleisimpiä isäntien nimiä monissa pitäjissä, joissakin se oli mahtisuku. Suvulla on myös virallinen, Suomen vaakunarekisteriin hyväksytty vaakuna. Siinä on Savon keltamustat värit, viljan tähkiä ja varsijousi.
Viljakaisen miehet ovat osallistuneet moniin Ruotsi-Suomen sotiin, muun muassa 30-vuotiseen sotaan ja Suomen Sotaan. Suvun jäseniä on ollut rakentamassa myös Olavinlinnaa. Menneitä sukupolvia muistettiin Rantasalmen sankarihaudoilla ja kirkossa. Hartaushetkessä kunnioitettiin 97-vuotiaana kuollutta talvi- ja jatkosodan veteraania Eino Viljakaista.
Suvun juuret Savossa ja Karjalassa
Sukututkija Ahti Kopperi kertoi sukukirjan tilanteesta. Suvun juuria voidaan selvittää lähelle varhaiskeskiaikaa. Viljakaisia on Suomessa tämän hetken tutkimusten mukaan 1300. Lisäksi on useita satoja omaa sukua Viljakaisia.
Kopperin mukaan Viljakaisen suvun tutkimus on edennyt jo viidessä savolaisessa sukuhaarassa 1600-luvulle. Kahdesta tällä hetkellä vanhimmasta sukuhaarasta on tehty jo sukukirjan työversiot. Viisi on myös 1700-luvulle asti selvitettyjä sukuhaaroja.
Viljakaisen suku on vuosisatojen kuluessa ollut erittäin liikkuvaista Savon eri pitäjien välillä. Tähän asti esitellyt sukuhaarat ovat olleet Savosta. Savon lisäksi Viljakaisia on ollut myös Karjalan Kannaksella. Helsingin seudulla on niin ikään nykyisin paljon sukua.
Sukuseuran hallitukseen kuuluvat puheenjohtaja Pekka Viljakainen Joroisista, Hannu Viljakainen Joroisista, Leena Teittinen Haukivuorelta, Juhani Vepsäläinen Joroisista, Jaakko Viljakainen Mikkelistä, Pertti Viljakainen Rantasalmelta ja Väinö Viljakainen Virtasalmelta.
Seura julkaisee lehteä Viljakaiset ja sen nettisivu on osoitteessa www.sukuseuraviljakainen.net
Jarmo Viljakainen