Sukuseura Viljakainen koolla Virtasalmella
Kunniavieraana sotaveteraani Hannes Hynönen
Isänmaalliset virret kaikuivat Virtasalmen kirkossa, kun Sukuseura Viljakainen kokoontui vuosittaisille sukupäiville kesäkuun lopulla. Viljakaisia on Suomessa runsaat 1400. Heistä 350 kuuluu sukuseuraan, ja kesän sukupäivässä oli paikalla noin 100 jäsentä. Tilaisuuden kunniavieraana oli Linnan juhlista julkisuuteen noussut 102 -vuotias sotaveteraani Hannes Hynönen.
Perinteitä ja menneitä sukupolvia kunnioittaen
Sukupäivät sujuivat perinteiden mukaisesti ja menneitä sukupolvia kunnioittaen. Virtasalmen kirkossa kaikui Suvivirsi ja Kosketa minua henki kanttori Ari Voutilaisen johdolla. Sukuseuran puheenjohtajan Pekka Viljakaisen tervetuliaissanojen jälkeen Pieksämäen seurakunnan pastori Jukka Isometsä piti hartauden ja esitteli kirkon.
Salme Viljakainen luki päivän yllätys- ja kunniavieraan, sotaveteraani Hannes Hynösen koskettavaa rukoustekstiä (julkaistu Kotimaa -lehdessä 18.6.2015). Veteraani korostaa rukouksen voimaa erityisesti vaikeina aikoina, kuten silloin kun hän aikoinaan toipui vakavasta syövästä. Rukous on hänen mielestään oma, hyvin henkilökohtainen. Kun siihen syventyy, on kuin juttelisi kaverin kanssa, sanoo Hannes.
Hartauden jälkeen Viljakaiset siirtyivät Suomen lipun ja sukulipun saattelemina Virtasalmen sankarihaudoille, jossa lipputervehdyksen jälkeen laskettiin sukuseuran kukkatervehdys menneiden sukupolvien muistolle. Lopuksi laulettiin virsi Sun kätes, Herra, voimakkaan suo olla turva Suomenmaan. Suomen lippua kantoi sukuseuran varapuheenjohtaja Seppo Viljakainen ja sukulippua puheenjohtaja Pekka Viljakainen, molemmat Joroisista. Ennen hartautta kokousväki kävi sukulaisten haudoilla.
Virtasalmen seurakuntatalolla juhlaa ja asiaa
Juhlapuheen piti oikeustieteen kandidaatti Pentti Viljakainen, joka muun muassa kuvaili Viljakaisten ominaispiirteitä. Niitä ovat hänen mielestään usko Korkeimpaan, määrätietoisuus ja esivallan kunnioittaminen. Sukulaisten vakautta hän havainnollisti siteeraamalla erään miehen aviokriisissä lausumaa: ”Viljakaiset eivät eroa.” Näin kuulemma myös kyseisessä kriisissä kävi. Puheen jälkeen laulettiin Kansalaislaulu, Olet maamme armahin Suomenmaa.
Sääntömääräisessä vuosikokouksessa puhetta johti rivakasti Salme Viljakainen Joroisista. Sukuseuran hallitukseen valittiin yksi uusi varajäsen. Hallitukseen kuuluvat nyt varsinaisina jäseninä Pekka Viljakainen Joroisista, Seppo Viljakainen Joroisista, Leena Teittinen Mikkelistä, Juhani Vepsäläinen Joroisista, Hannu Viljakainen Joroisista, Pertti Viljakainen Rantasalmelta ja Väinö Viljakainen Pieksämäeltä sekä varajäseninä Eveliina Kautto Joroisista, Jarmo Viljakainen Helsingistä ja Seppo Viljakainen Juvalta. Kokouksen päätteeksi laulettiin Kotimaani ompi Suomi.
Viljakaisten sukukirja julkaistaan Mikkelissä 2016
Kokouksen päätteeksi sukututkija Ahti Kopperi loi katsauksen Viljakaisen suvun ja sen tutkimisen vaiheisiin. Sukukirja julkaistaan kesällä 2016 sukupäivillä Mikkelissä. Teoksessa on 1500 sivua, joilta löytyy kaikkiaan 18 eri sukuhaaran Viljakaiset. Selvitystyössä on käytetty myös DNA-tutkimuksia. Viljakaisen suvun tiedot tallennetaan Viljakaisten sukututkimusrekisteriin ja niitä käytetään Viljakaisten sukukirjan tekemiseen.
Ennakkotietoina Kopperi kertoi, että Mikkelin Viljakaisissa sukuhaaroja on viisi, Karjalan Kannaksen kirjassa kolme, Rantasalmella ja Haukivuorella kaksi. Joroisten, Ristiinan, Taipalsaaren ja Mäntyharjun Viljakaiset ovat kaikki samassa sukuhaarassa.
Lisäksi sukua on löytynyt Karjalan suunnalta (mm. Viipurista, Koivistolta ja Kivennavalta) sekä Nastolasta. Yksitoista sukuhaaraa on johdettu 1600-luvulle saakka. Tässä ryhmässä ovat mukana kaikki mikkeliläiset sukuhaarat. Tärkeimmät näistä ovat Viljakaisten kannalta Pönnön ja Vanhamäen Viljakaisten I-sukuhaara.
- Joroisten Viljakaiset on sukuseuran suurin sukuhaara. Kaikki Joroisten Viljakaiset, tulevan kirjan 340 sivua, ovat samaa sukuhaaraa, 1620 syntyneen Risto Viljakaisen jälkeläisiä. DNA:n perusteella ja alueellisestikin kaikkein lähimpänä joroislaisia ovat molemmat Rantasalmen Viljakaisten sukuhaarat. Erityisen lähellä ovat Rantasalmen Ahvensalmen Viljakaiset, kertoi Kopperi.
Sukututkijan selvitysten mukaan sukunimi Viljakainen on ollut pysyvä keskiajalta lähtien. Se on ollut hyvä nimi, jota ei ole tarvinnut muutella muuhun muotoon. Nimitutkijoiden mukaan sukunimi Viljakainen on saattanut juontua muinaissuomalaisesta etunimestä Vilja. Se voi olla myös germaanista alkuperää.
Ortodoksikirkon esittely ja Jyrki Sukulan herkkuja
Virtasalmelta puolet sukupäivien osanottajista siirtyi Joroisten Kaitaisiin katsomaan Pyhän Georgios Voittajan ortodoksista kirkkoa. Sen on vaimolleen rakennuttanut IT-asiantuntija Pekka Viljakainen. Tutustumiskäynnin jälkeen pidetyssä illanvietossa nautittiin herkkuja, joiden valmistelussa oli ollut mukana tunnettu kokki Jyrki Sukula.
JARMO VILJAKAINEN