{"id":173,"date":"2016-01-30T15:09:15","date_gmt":"2016-01-30T13:09:15","guid":{"rendered":"http:\/\/sukuseuraviljakainen.net\/?page_id=173"},"modified":"2024-07-14T21:43:35","modified_gmt":"2024-07-14T18:43:35","slug":"sukupaiva-2016","status":"publish","type":"page","link":"http:\/\/sukuseuraviljakainen.net\/?page_id=173","title":{"rendered":"Sukup\u00e4iv\u00e4 2016"},"content":{"rendered":"<p><strong>Sukuseura Viljakainen juhli <\/strong><strong>ja julkaisi suuren sukukirjan<\/strong><\/p>\n<p><strong>Sukuseura Viljakainen ry on julkaissut hein\u00e4kuun lopussa ensimm\u00e4isen sukukirjansa seuran 20-vuotisjuhlassa Mikkeliss\u00e4. Kirjassa <em>Viljakaisten suku<\/em> on kaksi osaa ja yli 1700 sivua. <\/strong><strong>Viljakainen on l\u00e4hes kuusisataa vuotta vanha suku, jossa on 18 sukuhaaraa. Kirjan<\/strong><strong> henkil\u00f6hakemistossa on 27\u00a0000 nime\u00e4 ja siin\u00e4 on 44 sukutarinaa ja per\u00e4ti 580 valokuvaa. Sukukirjan tekeminen alkoi jo vuonna 2008.<\/strong><\/p>\n<ul>\n<li>Kahdeksan vuoden suururakka on nyt valmis. Tuloksena on 1776 -sivuinen, kaksiosainen sukukirja. DNA-tutkimusten perusteella suvussa on keskiajalta asti ollut olemassa erillisi\u00e4 sukuhaaroja, joista suurimmat ovat olleet Viljakaisia v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 1700-luvun alusta alkaen, osa jo 1500-1600-luvun taitteesta. Kirjassa ovat l\u00e4hes kaikki nykyiset Viljakaiset ja heid\u00e4n esi-is\u00e4ns\u00e4, toteaa kirjan tekij\u00e4, sukututkija <em>Ahti Kopperi<\/em> Savo-Karjalan Sukututkimustoimistosta.<\/li>\n<\/ul>\n<p><strong>Viljakainen on vanha etel\u00e4savolainen suku ja sukunimi<\/strong><\/p>\n<p>Viljakaisia on Suomessa 1386, omaa sukua Viljakaisia 511, yhteens\u00e4 1897. Suku on asettunut Savoon jo keskiajalla, l\u00e4hes 600 vuotta sitten.<\/p>\n<ul>\n<li>Noin 90 % suvusta on savolaista alkuper\u00e4\u00e4, ja se onkin selke\u00e4sti etel\u00e4savolainen. Suvun asuinalueita on 1900-luvulle saakka ollut Suomessa kaikkiaan yksitoista. Etel\u00e4-Savossa niit\u00e4 ovat Joroinen, Rantasalmi, Mikkeli, Haukivuori, Ristiina-Sulkava ja M\u00e4ntyharju, kertoo Kopperi.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Lis\u00e4ksi Viljakaiset ovat asuneet seuraavilla alueilla: Taipalsaari, Viipuri, Per\u00e4sein\u00e4joki, Nastola ja Nummi-Kiikala. Suurimmat sukuhaarat ovat Joroisissa, Mikkeliss\u00e4, Haukivuorella ja Ristiina-Sulkavalla.<\/p>\n<p>Viljakainen on ollut suvun nimi jo 1500-luvun asiakirjoista alkaen, siis yli 500 vuotta. Kirjoitusasu on hieman vaihdellut kirkonmiesten taitojen mukaan, kuten Wiljakain, Viliakain ja Wiliackaen. Menneiden vuosisatojen etunimet ovat kirkonkirjoissa ruotsinkielisi\u00e4, mutta kaikki sukukirjan nimet on suomalaistettu 1900-luvun vaiheilla vallinneeseen asuun. N\u00e4in vaikkapa Anders on Antti, Pehr on Pekka, P\u00e5hl Paavo ja Kristoffer Risto.<\/p>\n<ul>\n<li>Tutkimuksessa on seurattu suvun naisten j\u00e4lkel\u00e4isi\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kaksi sukupolvea. Siksi sukukirjasta l\u00f6ytyy paljon edustajia my\u00f6s muista etel\u00e4savolaisista suursuvuista, joista suurimmat ovat <em>H\u00e4m\u00e4l\u00e4iset, H\u00e4kkiset ja Hokkaset<\/em>, selvitt\u00e4\u00e4 Kopperi.<\/li>\n<\/ul>\n<p><strong>Sukutarinoita ja eri alojen vaikuttajia<\/strong><\/p>\n<p>Kirjan sivuilta l\u00f6ytyy monien sukuhaarojen tarinoita ja artikkeleita suvun vaikuttajista.<\/p>\n<ul>\n<li>T\u00e4llaisia olivat vaikkapa Aamulehden p\u00e4\u00e4toimittaja ja valtiop\u00e4iv\u00e4mies <em>Kaarlo Wiljakainen<\/em>, maailman toiseksi paras keih\u00e4\u00e4nheitt\u00e4j\u00e4 <em>Toivo Elo<\/em> ja L\u00e4nsi-Savo -lehden p\u00e4\u00e4toimittaja <em>Taavi Viljakainen<\/em>, kertoo sukututkija Kopperi.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Viljakaiset ovat my\u00f6s aikojen saatossa muuttaneet nimens\u00e4. Uusia nimi\u00e4 ovat olleet muiden muassa: Willbad, Villig, Forss, Vild, Jung, Viljander, Vinberg, Elo, Vainio, Siimes, Vilja ja Vileen.<\/p>\n<p><strong>Sukuseura t\u00e4ytti 20 vuotta<\/strong><\/p>\n<p>Mikkelin kaksip\u00e4iv\u00e4inen sukutapaaminen oli samalla Sukuseura Viljakainen ry:n 20-vuotisjuhla. Seuran j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 on 400, ja puheenjohtajana toimii maanviljelij\u00e4 <em>Pekka Viljakainen<\/em> Joroisista.<\/p>\n<ul>\n<li>Sukukirjamme on ollut t\u00e4rkein hankkeemme, sill\u00e4 onhan sukuseuratoiminnan keskeinen teht\u00e4v\u00e4 suvun juurien tutkiminen. Tietysti toinen suuri asia on sukulaisten tapaaminen ja suvun yhteishengen lujittaminen. Voimme olla iloisia ja ylpeit\u00e4 vanhasta etel\u00e4savolaisesta suvustamme, sanoo puheenjohtaja Viljakainen.<\/li>\n<\/ul>\n<p>H\u00e4nen mukaansa sukukirja uusitaan vasta yhden sukupolven eli 20-25 vuoden kuluttua.\u00a0Silloin voi olla kova haaste saada kirja p\u00e4ivitetyksi:<\/p>\n<ul>\n<li>T\u00e4m\u00e4 nyt julkaistu sukukirja voi olla viimeisi\u00e4 lajissaan. Sukututkimukseen tarvittavat virkatodistukset ja muut tutkimukset on nimitt\u00e4in hinnoiteltu niin kalliiksi, ettei suvuilla tule olemaan niihin varaa, arvelee Viljakainen.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Viljakaiset pitiv\u00e4t kokouksensa 30.-31.7. Mikkelin Paukkulassa. Ensimm\u00e4isen p\u00e4iv\u00e4n ohjelmaan kuului opastettu kiertoajelu, jonka kohteina olivat mm. P\u00e4\u00e4majamuseo, Viestikeskus Lokki ja Kenk\u00e4vero. S\u00e4\u00e4nt\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4isen kokouksen j\u00e4lkeen oli p\u00e4iv\u00e4llinen ja teatteriesitys Mielens\u00e4pahoittaja, jota esitti <em>Risto Kopperi<\/em>.<\/p>\n<p>Toinen p\u00e4iv\u00e4 aloitettiin seppeleenlaskulla Mikkelin Pit\u00e4j\u00e4nkirkon sankariristille, mit\u00e4 seurasi juhlahartaus L\u00e4hem\u00e4en seurakuntasalissa. Lipunnoston j\u00e4lkeen pidettiin sukujuhla, jossa juontajana oli seuran varapuheenjohtaja, psykologi <em>Seppo Viljakainen <\/em>Joroisista. Savolaisten laulun j\u00e4lkeen lausui seuran puheenjohtaja, maanviljelij\u00e4 <em>Pekka Viljakainen<\/em> avaussanat. Musiikkiesityksist\u00e4 vastasivat <em>Anastasia Injushina<\/em> (piano) ja <em>Antti-Pekka Viljakainen <\/em>(laulu). Juhlapuheen piti oikeustieteen kandidaatti <em>Kirsti Viljakainen<\/em> Helsingist\u00e4. Sukujuhlan lopuksi julkaistiin sukukirja Viljakaisten suku I-II, jonka esitteli sukukirjan tekij\u00e4, sukututkija Ahti Kopperi.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Sukuseura Viljakainen juhli ja julkaisi suuren sukukirjan Sukuseura Viljakainen ry on julkaissut hein\u00e4kuun lopussa ensimm\u00e4isen sukukirjansa seuran 20-vuotisjuhlassa Mikkeliss\u00e4. Kirjassa Viljakaisten suku on kaksi osaa ja yli 1700 sivua. Viljakainen on l\u00e4hes kuusisataa vuotta vanha suku, jossa on 18 sukuhaaraa. Kirjan henkil\u00f6hakemistossa on 27\u00a0000 nime\u00e4 ja siin\u00e4 on 44 sukutarinaa ja per\u00e4ti 580 valokuvaa. Sukukirjan [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":10,"menu_order":3,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"page-templates\/full-width.php","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-173","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/sukuseuraviljakainen.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/173","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/sukuseuraviljakainen.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"http:\/\/sukuseuraviljakainen.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/sukuseuraviljakainen.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/sukuseuraviljakainen.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=173"}],"version-history":[{"count":6,"href":"http:\/\/sukuseuraviljakainen.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/173\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":249,"href":"http:\/\/sukuseuraviljakainen.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/173\/revisions\/249"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/sukuseuraviljakainen.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/10"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/sukuseuraviljakainen.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=173"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}